Kulttuuri-Pupu Savonlinnassa

Kulttuuri-Pupu teki matkan Savonlinnaan ja koki monta elämystä. Varsinkin nyt Oopperajuhlien aikaan kaupunki on täynnä kiinnostavaa nähtävää ja tehtävää. Hieno kesäkaupunki Saimaan rannalla.

 

Pupu kävi Oopperajuhlilla katsomassa Boris Godunovin. Venäjäksi laulettu varsin mahtipontinen ooppera kertoo valtataistelusta ja pääosassa on Matti Salmisen esittämä Tsaari Boris. Tai kenties pääosassa sittenkin on huikea kuoro. Noin 80 laulajan ääni on mahtava vanhan linnan muurien sisällä. Kulttuuri-Pupu tykkäsi kovasti.

Linnaan tullessa kannattaa muistaa katsoa pässiä. Pupu on käynyt katsomassa sitä jo lapsena.

Pässi on osa linnan historiaa ja siihen liittyviä tarinoina. Linnanpässin kerrotaan ainakin kerran pelastaneen Olavinlinnan venäläisiltä piirittäjiltä. Hyökkääjien päästyä eräänä yönä pimeyden turvin kiipeämään tikapuita pitkin ylös kohti muurinharjaa, ilmestyi yhtäkkiä muurin harjalle hirveä olento. Venäläiset pelästyivät pässiä luullen, että se on piru ja että se on tullut puolustamaan linnaa. Venäläisten sotilaiden kerrotaan paenneen henkensä kaupalla paikalta.

Opaskierrokset linnaan ovat hyvä tapa kuulla linnaan liittyviä tarinoita ja päästä tutkimaan torneja ja muureja tarkemmin.

Ennen kuin Pupu menee linnaan opaskierrokselle se kurkkaa pässin mahan alle. Nämä kivekset oli sen lapsuudessa aina maalattu punaiseksi. Muistatko sinä tällaista juttua?

Pupu saa vähän stressikäyräänsä koholle, kun linnan silta onkin auki ja kierros on juuri alkamassa. Ehtiikö se?

Tällä kertaa silta avataan varsin ison laivan takia.

 

Niin linnan silta kuin rautatiesiltakin avataan useita kertoja päivässä. Tunnistatko mitä sillan läpi tässä kuvassa kulkee?

 



Kulttuuri-Pupu ehtii kuin ehtiikin kierrokselle. Tällä kertaa se ei mene tavalliselle kierrokselle, vaan Oopperajuhlien aikaan järjestettävälle backstage-kierrokselle. Kierros on hyvä mahdollisuus nähdä, missä olosuhteissa laulajat ja soittajat työskentelevät. Samalla pääsee kurkistamaan puvustamoa, lavasteita ja muun muassa lastauslaituria, jonka kautta lavastetaan lastataan laivaan ja viedään varastoon. Samalla kuulet, kuka tunnettu oopperalaulaja on jäänyt jumiin yhteen linnan ikkuna-aukoista.

 

Pupulla on kulttuurihenkilönä tietenkin Museo-kortti. Kortilla pääsee vuoden ajan niin moneen museoon kuin haluaa. Kulttuuri-Pupulle se on ihan huippujuttu. Vuoden mittaisella kulttuurimatkalla pääsee jo noin 200 museoon.

 

Olavinlinnassa saa myös leikkiä ja muun muassa kokeilla vanhoja oopperapukuja.

 

Kulttuuri-Pupu kokeilee haarniskan kypärää. Aivan sopiva koko!

 

Kulttuuri-Pupu nauttii historian kosketuksesta.

 



Museokortilla pääsee muuten myös viereiseen Riihisaaren museoon. Pupu käy tottakai sielläkin.

Ihan pelkkää hengen ravintoa Kulttuuri-Pupun Savonlinna ei ole. Pupu syö torilla Lörtsyn tai oikeastaan Wikströmin eli Lörtsyn, jonka välissä on kaksi juustonakkia. Kauppatorilta Pupu ostaa myös kanttarelleja, porkkanoita, sipulinipun ja kukkakaalia. Olisikohan pitänyt ostaa Tamara Aladdinin maljakko myös?, Pupu tuumii.

Uusi kahviauto Nestor on myös hyvä paikka pysähtyä.

Ja Lippakioski on mainio paikka syödä jäätelö-överit. Kaksi palloa, pehmistä ja Daim-rakeita. Nam nam.

 

Ja vielä yksi vinkki. Jos virkkaushimo iskee tai on kovin sateinen sää, löytyy Savonlinnasta Lankaamo. Hyvä valikoima myös Cataniaa-josta Kulttuuri-Pupukin on virkattu.

 

 

Vaikka Olavinlinnan ohi kävelee monta kertaa, se on aina yhtä hieno. Päivällä ja myös yöllä. Tämä on hyvä retki. Kiitos oivalliselle matkaseuralle!

***

Kulttuuri-Pupu on tehty DioneDesign -ohjeella. Olen tehnyt saman pupun kerran ennenkin, vähän erivärisenä tosin. Silloin pupu vietti pääsiäistä. Tämä on kiva ohje ja mukavan kokoinen matkakaveri.

Kirahvin juhannus

Kirahvi tulee juhannuksen viettoon mökille. Samalla mökillä se on viettänyt lukemattomia juhannuksia jo pienestä Kirahvista lähtien. Keskikesän juhla on alkamassa. 

Kirahvi aloittaa juhannuksen vieton avaamalla shampanjapullon. Shampanjaa ja mansikoita juodaan sen syntymäpäivän kunniaksi. Koivut kuuluvat juhannukseen ja Kirahvi nojaakin koivun runkoon juhlajuomaa juodessaan.

Juhannusaaton ilta on pilvinen. Kirahvi käy kuitenkin saunan jälkeen soutelemassa ja katsomassa kokkoa. Kokolla soitetaan haitaria ja klarinettia ja lauletaan Satumaata.

Juhannuspäivä on lämmin ja aurinkoinen. Kirahvi haluaa veneretkelle. Tältä lintutornilta seurataan keväisin ja syksyisin arktista muuttoa. Nyt on hiljaisempaa. Kirahvi tunnistaa luhtahuitin äänen. Jos veneellä jatkaisi tämän silta alta....

... tulisi Venäjälle. Rajavyöhyke on aivan lintutornin vieressä.

Kirahvi nousee veneestä sillalle ja suuntaa kohti lintutornia.

Tulkaa mukaan. Torni ei ole kovin korkea.

Kirahvi istahtaa tornin kaiteelle.

Alkukesä on ihanan vihreä!

Ja maalaismaisena kaunis.

Vaikka Kirahvi ei lintuja juuri näekään, se tutkii kasveja. Tervakukka on upean pinkki.

Ja voikukkien pölyt kauniita.

Nämä ovat vehkoja. Kukinta on jo melkein kokonaan ohi.

Kirahvi palaa mökille juomaan päiväteetä. Mökillä myös grillataan. Nälkä ei tule.

Juhannussunnuntaina on erityisen hieno sää. Mittari näyttää +25 ja järven vesi on tyyni. Kirahvi käy soutelemassa, sillä järvellä ei ole niin kuuma. Sen mökkikaveri heittää talviturkin, mutta Kirahvin mielestä vesi on vielä liian kylmää.

Kesämeininkiä.

Pilvet ovat kuin hattaroita. Tästä on hyvä palata vielä viikoksi töihin.

***

Kirahvi on tehty Little Muggles -ohjeella. Kirahvin ohje on myös Zoomigurumi 4 -kirjassa. Kirahvi on 32cm korkea kun mitataan päälaelta jalkapohjiin. Sarvet sitten vielä lisäksi. Kirahvi on tehty Schachenmayrin Catania-langasta ja sillä on 12mm turvasilmät. Muokkasin kirahvin kuonoa lisäämällä siihen sieraimet. Mitä tykkäätte?  

Kanada osa 1: Autolla halki Ontarion

Elämäni ensimmäinen Kanadan matka. Kahdessa viikossa ehti nähdä niin paljon ja niin monta paikkaa, että blogi tulee nyt kahdessa osassa.

 

Nallen matkassa kuljetaan Ontarion päästä päähän. Reittinä Toronto - Niagara - Kingston - Montreal - Windsor. Noin 2000 ajokilometriä ja kaksi provinssia. Tervetuloa mukaan.

 

Toronton skyline näkyi komeasti, kun suuntasimme Toronto Islandille. Lyhyt lauttamatka on hyvää aikaa katsella Torontoa mereltä käsin.

 

Toronto Islandille voi tulla kolmeen eri kohtaan. Saarella on ravintoloita ja sieltä voi vuokrata polkupyörän. Näin alkukesästä kannattaa varautua tuuleen. Nalle käveli saarta ympäri ja katseli kevätkesän järvimaisemaa. Uimarannalla oli vielä aika hiljaista.

 

CN Tower oli maailman korkein torni vuodesta 1975 syyskuuhun 2007 saakka Burj Dubaiin ohittaessa sen. Torni on 553,33 meträ korkea. Se on edelleen länsimaiden korkein torni. Toronton skylinen tunnistaa tästä tornista, jota usein pidetään Kanadan symbolina. Vuonna 1995 American Society of Civil Engineers nimesi CN Towerin yhdeksi nykyisen Maailman seitsemästä ihmeestä.

Tornista on hienot näkymät. Nalle katseli ensin kaupunkia päivänvalossa ja auringon laskettua yövaloissa. Kanadan suurimmassa kaupungissa asuu 2,6 miljoonaa ihmistä. Taloja tarvitaan paljon, Nalle ajatteli.  

 

Toronton top 4:

- CN Tower

- Toronto Islands

- AGO eli Art Gallery of Ontario

- Vanhan viskitehtaan alue eli Distillery District

 

Seuraavana päivänä Nalle suuntasi Niagaran putouksille. Torontosta putouksille on matkaa noin 120 kilometriä. Niagaran putoukset sijaitsevat Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla.

 

Putouksista suurin eli Horseshoe Falls eli Hevosenkenkäputous on jaettu maiden kesken, kaksi muuta ovat Yhdysvaltain puolella. Niagaran putouksissa virtaa noin 2,8 miljoonaa litraa vettä sekunnissa.

 

Niagaran putoukset sijaitsevat suurten järvien, Erien ja Ontarion välisessä Niagarajoessa. Järvien välinen kannas on noin 45 kilometrin levyinen. Kanadan ja Yhdysvaltojen välinen raja kulkee joessa. Itse putousten kohdalla on kaksi Niagara Falls -nimistä kaupunkia, joista toinen on Kanadan, toinen Yhdysvaltojen puolella. Ainakin Kanadan puolella kaupunki oli kuin huvipuisto.

 

Tämän sillan yli pääsee Kanadasta Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen puolella näkyvät vain 30 km päässä olevan Buffalon korkeat talot.

Niagaran putoukset ovat yksi maailman suosituimmista matkailukohteista. Niitä käy katsomassa joka vuosi noin 10 miljoonaa matkailijaa ympäri maailman. Hyvän käsityksen Niagaran putousten koosta saa kiertämällä Kanadan puolella mailin (eli 1,6 kilometrin) pituisen lenkin rajasillalta putouksen luo. Suosittua on myös mennä veneellä putouksille ja niiden sumuun. Nallekin menee pukeutuneena punaiseen sadeviittaan, kuten kaikilla Kanadan puolelta tulevilla on. Yhdysvaltalaisilla on siniset sadeasut.

 

Nalle palasi putouksille vielä illalla katsomaan iltavaloja. Joinakin iltoina putouksilla on ilotulitus.

 

Seuraavana päivänä Nalle  jatkoi matkaansa Kingstoniin. Kingstonissa on 117 000 asukasta ja sunnuntaipäivänä se vaikutti sangen uinuvalta. Kingston sijaitsee Saint Lawrence -joen alkukohdassa Ontariojärven itäpohjukassa.

 

Saint Lawrence -joelle suuntasi Nallekin. Thousand Islands saariryhmä sijaitsee Ontariojärven ja Saint Lawrencen joen yhtymäkohdassa. Saaret muodostavat joen alkupäähän 80 kilometrin mittaisen yli 1800 saaren ketjun. Laivamatka kesti noin kolme tuntia.

 

Kingston vaikutti mukavalta kaupungilta. Nallella oli vain vähän aikaa kävellä sen kaduilla.

Kanadan ensimmäisen pääkaupungin komean kaupungintalon takana oli kiinnostava kirpputori. Nalle ei kuitenkaan tehnyt mitään ostoksia. Karttataulu, maapallo tai iso lasipullo eivät olisi mahtuneet sen matkalaukkuun.

Kingstonista Nalle ajoi yöksi Montrealiin. Montreal on Kanadan toiseksi suurin kaupunki ja maailman neljänneksi suurin ranskaa puhuva kaupunki Kinshasan, Pariisin ja Abidjanin jälkeen. Nallen toinen provinssi siis, sillä Ontario vaihtui vähän ennen Montrealia Quebeciksi. Montrealissa on 1,6 miljoonaa asukasta.

Montrealin vanha kaupunki on kiva tapa aloittaa kaupunkiin tutustuminen. Tämän aukion laidalla on Montrealin vanhin pilvenpiirtäjä ja huikea Basilique Notre-Dame de Montréal.

Nallella on Montrealissa vähän huono säätuuri ja kaupungissa sataa ison osan sen vierailusta. Tässä valtavassa kirkossa on lämmin tunnelma. Uusgoottilaisen basilikan rakentaminen aloitettiin vuonna 1824.

 

Nalle tykkää kovasti kirkon tummasta puusta ja huikeasta koristeluista. Tämä on runsain kirkko, minkä se on koskaan nähnyt.

 

Vanhasta kaupungista Nalle matkaa ylös Park Mount Royalille. Sateisenakin päivänä ylhäältä mäeltä on hienot näkymät kaupunkiin ja vuoden 1976 kesäolympialaisten stadionille asti. Puisto on kiva paikka kävellä tai vaikka pyöräillä. Nalle näkee puistossa kaksi pesukarhua. Se ei ole nähnyt aiemmin muita pesukarhuja kuin tämän vanhan kaverinsa.

 

Kun kerran ollaan ranskankielisessä kaupungissa, Nalle syö tietenkin ranskalaista ruokaa. La Sauvagine on tunnelmallinen paikka ja ruoka todella hyvää. Nalle suosittelee.

Illalla Nalle tekee eväät. Seuraavana päivänä edessä on noin 1000 km ajomatka. Tunnistatko mitä hedelmiä Nalle pakkaa reppuunsa? Se osti hedelmät Montrealin kiinalaisesta kaupungista.

Windsor on Kanadan eteläisin kaupunki. Se sijaitsee Detroitin kaakkoispuolella. Windsoria ja Detroitia erottavat toisistaan tämä Detroitjoki ja Saint Clairin järvi. Kaupunkien välille on rakennettu kuvassa oleva Ambassador-silta.Windsor on Kanadan ainoa kaupunki, josta täytyy matkustaa pohjoiseen päästäkseen Yhdysvaltoihin.

Windsorin rannalta voi katsella Detroitin skylineä.

Rannan puistossa on myös monia hienoja taideteoksia. Ja tosi paljon kalastajia. Ja turkoosia vettä.

Noin tunnin ajomatkan päässä Windsorista on Point Peleen kansallispuisto. Eriejärvellä sijaitsevan kansallispuiston alueella sijaitsee tämä manner-Kanadan eteläisin piste. Vesi on todella kirkasta, Nalle iloitsee.

Kanadan mantereen eteläisin paikka on lintujen muuttoreitillä. Linnunlaulu on uskomattoman hienoa. Nalle ei kuitenkaan näe isoa valkopäistä kotkaa, vaikka se toivoi. Windsorissa ja Point Peleessä oli lämmintä. T-paita riitti hyvin ja Nalle kävi vähän kahlaamassa. Melkein voisi mennä uimaan.

Windsorissa on muuten monta kivaa ravintolaa. Yksi uusimmista on The Garden. Todella herkullista kasvisruokaa.

Nalle jää vielä Windsoriin kun sen ystävä jatkaa Itärannikolle. Osa 1 Kandan matkasta on siis tässä. Toinen osa tulossa lähiaikoina.

Nalle on tehty Sidrunin eli Kristi Tulluksen ohjeella. Se on tehty Catania-langasta 3,5mm koukulla ja sillä on 9mm turvasilmät ja 12mm turvakuono. Nallen korkeus on 28 cm. Muokkasin Nallen mekkoa, sillä en osannut tehdä ohjeen pitsiä. Nallen reppu on tehty Simply Crochet -lehden nro 29 ohjeella. Saman repun tein myös pääsiäispupulle, jonka ohje on tuossa samassa lehdessä.