Kevätaurinko hellii pientä ankkaa

Kevät on ihana asia. Aurinko on ihana asia. Ja ihanaa on sekin, että valokuvissa on taas värit. Aurinko tuo ne esiin.

Pieni ankka pääsi tänään jääkävelylle meren jäälle ja Tervasaareen. Ihmisiä oli paljon kävelemässä ja hiihtämässä.

Siispä myös me nautimme auringosta ja valosta.

Tämä pieni ankka on tehty joululahjakirjani ohjeella. Kirjan nimi on Zoomigurumi. Siihen on koottu 15 amigurumiohjetta 12 eri suunnittelijalta.

Tämä ohjeen on suunnitellut Little Muggles. Merimiesankalla on tietenkin merimieshuivi kaulassaan.

Jalat kohti aurinkoa. Minun pieni ankkani on tehty tutusti Schachenmayrin Catania-langasta 3,5mm koukulla ja sillä on 9mm turvasilmät. Ankan korkeus pohjasta hatun laelle on 15 cm.

Huivin lisäksi merimieshattu tuovat ankkaan hauskoja yksityiskohtia.

Kun ottaa valokuvia melkein keskellä Helsinkiä takanaan Katajanokan talot, saa kuvaamiselle yleisöä. Ankan kanssa kuvattavana oli kaksi muutakin amigurumia. Ne pääsevät blogiin myöhemmin.

Kannattaa tutustua osoitteeseen amigurumipatterns.net. Tämä ohje ja kirja ovat  sieltä. Sieltä löytyy paljon lisää kivoja ohjeita.

Pääsiäisankka poseeraa

Pääsiäisen lintuhan tyypillisesti on tipu, mutta miksipä se lintu ei voisi olla ankkakin. Ankka on tehty Christine Krukkertin ohjeella Hjertegarnin Roma-langasta. Koukku on 4mm ja silmät 12mm. Tässä kuvassa ankan jalkojen juuressa on Avotakan innoittamana tehtyjä palloja. Pallot on tehty puhallettujen pienten vesi-ilmapallojen ympärille Novita Nalle kukkaketo -langasta. Lanka kastellaan veteen, johon sen ollessa kiehuvaa on lisätty sokeria (1dl vettä, 1dl sokeria). Tahmeaa puuhaa ja ainakaan mun taidoilla lopputuloksesta ei tullut kovinkaan hienoja, vaikka lehdessä lukikin, että nämä onnistuvat kaikilta. Ankan vartalo on 20cm korkea. Jos jalat laitetaan suoriksi ja mitataan ankka päälaesta jalkapohjiin, on ankka 28cm korkea. Pääsiäisen valmistelu on uuvuttavaa. Pitää muistaa levätä välillä.