sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Amigurumipajan Tuliapina Las Palmasissa

Terveisiä Kanarian saarilta!
Amigurumipajan Tuliapina lähti juhlimaan kuukalenterin uutta vuotta Gran Canarian -saarelle Las Palmasiin. 8.2.2016 alkoi kuukalenterin apinan vuosi, tarkemmin tuliapinan vuosi. Mikä voisikaan olla Tuliapinalle parempi paikka ottaa uusi vuosi vastaan, kuin tuliperäinen saari.
Tule mukaan katsomaan, mitä kaikkea Tuliapina lomallaan näki ja koki.

Tuliapina lomaili Las Palmasissa Playa de las Canterasin -rannalla. Kolme kilometria pitkä hiekkaranta oli ihana pehmeä ja sitä pitkin oli mukana kävellä. Helmikuun alussa päivät olivat aika pilvisiä mutta t-paidassa tarkeni kuitenkin useimmiten oikein mukavasti.

Mihin tuliapinan vuosi meitä kuljettaa? Tuliapina on älykäs ja kekseliäs. Sen iloisuus ja leikkisyys yhdessä varman ja impulsiivisen tulienergian kanssa leiskuvat liekkejä, kipinää ja kuumuutta vuoteen 2016. Valmistautuminen töiden tekemiseen ja henkilökohtaiseen ponnisteluun sekä ansaitsemien asioiden puolustamiseen auttavat tavoittamaan suuriakin unelmia. Mitä halukkaammin harkitaan uudestaan omaa mukavuusaluetta, saadaan uusia ystäviä ja laitetaan itsemme likoon, sitä suurempia palkintoja on luvassa.

Kuulostaa hyvältä!

Aluksi Tuliapina tutkii Las Palmasia sen pohjoisen keskuksen kulmilla. Linnan puistossa ruusut kukkivat. Kaupungissa on parhaillaan menossa karnevaalit ja myös kaupungin asukkaat ovat "kukassa". Lapset, aikuiset ja koirat ovat pukeutuneet karnevaalivaatteisiin ja kaikki ovat kaduilla tapaamassa tuttuja ja tuntemattomia. Asut on värikkäitä ja hauskoja.

 
Parque de Santa Catalinan vieressä sijaitsevilta markkinoilta Tuliapina ei löydä itselleen mitään. Puistossa sen sijaan tapahtuu karnevaaliaikaan vaikka mitä. Puiston ympärillä on myös monia ostoskatuja.

Hei katsos, kuka täältä löytyi! Rannan turistikaupassa on Tuliapinan Kanarian serkku. Hola!
Gran Canarialla muuten puhutaan aika vähän englantia ja usein pitääkin tulla toimeen pienellä espanjan sanavarastolla. Kanarian serkku opettaa Tuliapinaa mielellään:

Gracias = kiitos
Adiós = näkemiin
Buenos días = huomenta
Uno = 1
Dos = 2
Tres = 3

Gran Canarialla kannattaa vuokrata auto. Vuokrahinnat ovat edullisia ja tiet hyviä. Samalla myös näkee saarta monipuolisemmin. Tuliapina suuntaa ensin GC-2-tielle kohti länttä. Ensimmäinen pysähdys oli kauniissa Arucasin kaupungissa, jota hallitsee komea San Juan Bautistan katedraali. Vaikka katedraali näyttää vanhalta, se on rakennettu vuosien 1909-1977 välillä.

Arucasin talot ovat kauniin värikkäitä.

Vai mitä sanotte?

Saaren pohjoisosa on vihreä mutta vuoristoista on täälläkin. Arugas muuten on saaren virallinen banaanikaupunki ja banaaniviljelmiä onkin kaikkialla kaupungin ympärillä.

Arehucasin rommitehdas on yksi kaupungin nähtävyyksistä. Tuliapinalla on huono tuuri. Tehdas on kiinni karnevaalien takia. Tuliapina ostaa rommipullon tuliaisiksi kaupungilta ja keskittyy ihailemaan maisemia.  On myös ihanaa kävellä, kun ulkona on lämmintä.

Ja taas mennään. Arucasista Tuliapina jatkaa kohti länttä ja Agaeten pikkukaupunkia. Siinä missä Arucas oli värikäs espanjalainen pikkukaupunki, on Agaete kuin Kreikkaa. Kapeat kadut ovat yksisuuntaisia ja kaupunkilaiset ohjaavat käsimerkein ja autojen äänimerkein turistin ylös vuorille johtavalle tielle. Tuliapina suuntaan ylös Los Berrazalesiin. Tie on mutkainen ja kulkee ylös ja alas. Tuliapinasta on hauskaa ajaa mutkaista ja kapeaa tietä.

Matka palkitsee ja näkymät ylhäältä ovat huikeita. Vuoret ovat vihreitä ja alhaalla laaksossa ja rinteillä hohtavat valkoiset talot. Laaksossa kasvaa appelsiineja, papaijoja, avocadoja ja Euroopan ainoat kahvipensaat. Täällä on ikuisen kevään ilmasto.

Ihan mahtavaa! Ylös kannattaa suunnata. Kapean tien varrella on pieniä leveämpiä kohtia, joihin auton voi pysäyttää hetkeksi. Alas laaksoon on myös vaellusreittejä, mutta tällä kertaa Tuliapina ei suuntaa niille.

Agaeten pikkukaupungin vieressä sijaitsee Puerto de las Nievesin satama. Aallot loiskivat rantakiviin korkeina pärskeinä ja aurinko lämmittää Apinaa. Onneksi sillä on hattu. Pieni satamakylä on helmikuussa aika hiljainen mutta rantakadulla riittää kyllä kävelijöitä. Täältä pääsee tunnissa katamaraanilla Teneriffalle. Sinne Tuliapina ei kuitenkaan lähde, vaan se suuntaa rantaravintolaan syömään kalaa.

Tämä ovi on kuin kreikkalaisesta talosta, eikö totta!

Rantakadun päässä on pieni Ermita de las Nievesin kirkko. Tuliapina levähtää hetken sen aidalla. Evääksi se ostaa makeita paikallisia appelsiineja. Ja banaanit. Ne ovat täällä todella hyviä. Niin ja avocadot!

Toisen autoreissun Tuliapina tekee etelään pitkin GC-1-moottoritietä. Leveää hyvää tietä matka taittuu nopeasti ja tunnissa Las Palmasista ajaa Maspalomasiin. Opasteet ovat hyviä mutta silti Tuliapina eksyy vähän ja löytää itsensä valtavan golfkentän keskeltä. Onneksi muut matkailijat auttavat. Tuliapinan suuntana ovat Maspalomasin dyynit.

Neljän neliökilometrin laajuinen dyynialue on luonnonsuojelualuetta ja kävelemään pääsee vain tiettyihin paikkoihin. Hiekka on pehmeää ja se tuntuu hyvältä paljaiden jalkojen alla. Dyynien yli on vaellusreittejä mutta Tuliapina tyytyy vähän lyhyempään reittiin.

Pieni maistiainen rantalomaa!

El Faro -majakka on Maspalomasin tuntomerkki. Tuliapinan on kuitenkin jo aika jatkaa matkaa.

Se suuntaa etelän viimeiseen lomakylään, Puerto de Moganiin. Tätä kylää kutsutaan Pikku-Venetsiaksi. Oikeastaan kylän historia ulottuu vain 1980-luvun puoliväliin. Satamassa on sympaattisia kalastajaveneita ja valkoiset talot on rakennettu kanaalien päälle.

Kylä on myös täynnä kukkia. Punaiset ja oranssit ihmeköynnökset eli bougainvilleat kiipeävät villeinä valkoisten talojen seinillä.

Kylässä on paljon pieniä ravintoloita. Tuliapina käy syömässä ison murean pihvin. Alkuruuaksi kannattaa aina tilata salaattiannos, sillä niissä on mukana hyviä tuoreita hedelmiä.

Hei tämä kalastajavene on myytävänä! Pitäisikö muuttaa tänne ja aloittaa uusi ammatti, Tuliapina pohtii.

Se palaa kuitenkin takaisin Las Palmasiin. Paluureitiksi se valitsee rantaa myötäilevän GC-500-tien. Tie mutkittelee ylös ja alas, oikealle ja vasemalle vuorten rinteiden muotojen mukaan. Tuliapina ajaa tien päästä päähän mutta oikeastaan vain Maspalomasiin asti tie on aidosti mielenkiintoinen.

Las Palmasin vanhaan kaupunkiin Veguetaan tutustumiseen Tuliapinalle osuu hyvin pilvinen ja aika kylmä päivä. Taivas katoaa kokonaan pilviin. Catedral de Santa Anan tornista voi katsella kaupunkia ja merelle. Gran Canaria on helppo saari liikkua, sillä meri näkyy melkein aina ja sen avulla on helppo pitää ilmansuunnat selkeinä.

Veguetan kolonistiset talot ovat kauniita ja värikkäitä. Pilvisenä talvipäivänä valokuvat eivät tee niille oikeutta. Veguetan läpi kulkee pitkä ostoskatu Calle Mayor de Triana. Tuliapina käy myös tutkimassa Mercado de Veguaetan -kauppahallia ja erityisesti sen hienoja hedelmämyymälöitä. Tomaatit ovat niin isoja, että niitä myydään puolikkaina.

Tämä talo taitaa olla Veguetan tunnetuin rakennus. Kristoffer Kolumbus yöpyi Casa de Colónissa kolmeen otteeseen. Saaren ensimmäisen kuvernöörin asunnossa on kaunis piha, löytöretkiaikojen karttoja ja navigointilaitteita esittelevä näyttely sekä jäljennös Kolumbuksen La Nina -aluksen hytistä. Isot papukaijat vartioivat pihaa ja syövät pähkinöitä. Tuliapina pelkää vähän, etteivät ne vain tule nokkimaan sitä. 

Viikko kuluu nopeasti. Tuliapinan askelmittariin kertyy paljon askelia ja se käy joka päivä uimassa hotellin uima-altaassa. Kaikki päivät eivät ole aurinkoisia ja lämpiä mutta verrattuna kotimaan räntäsateeseen sää on erinomainen. D-vitamiinia ja tuoreita hedelmiä on nyt tankattu lopputalven tarpeisiin. Tuliapinan vuosi jatkuu kotona.

***

Tuliapina on muokattu Christel Krukkertin apina-ohjeista. Vaatteet tein kokonaan oman mallin mukaan. Apina on 40cm korkea ja se on tehty Catania-langasta. Apinalla on 9mm turvasilmät.

1 kommentti:

  1. Olipas mielenkiintoista lukea, kun itse en ole ollut yhtään kertaa ulkomailla. Olen eka kertaa sun blogissa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin + osallistu arvontaan.

    VastaaPoista