Amigurumipaja onnittelee - Tove Jansson 100 vuotta

Tove Janssonin (1914-2001) syntymästä tulee lauantaina 9.8.2014 kuluneeksi sata vuotta. Amigurumipaja onnittelee Tovea ja kutsuu tutustumaan Muumipeikon ja Niiskuneidin kanssa Tove Janssoniin. Ja muutamiin häneen liittyviin paikkoihin Helsingissä, Naantalissa ja Haminassa.

Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. (Muumipappa)            

Niiskuneiti ja Muumipeikko istuvat aamuteellä puutarhassa ja suunnittelevat lähtöä Tove Jansson -kävelylle. Helsinki on täynnä hänen elämäänsä liittyviä paikkoja.

Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se tavallisesti on?

Tove Jansson vietti lapsuutensa Helsingissä Katajanokalla. Kaunis vaaleanpunainen talo sijaitsee osoitteessa Luotsikatu 4. Tove Jansson syntyi taiteilijaperheeseen. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson eli Faffan ja äitinsä piirtäjä, kuvittaja Signe Hammarsten-Jansson eli Ham.

Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään.  Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.

Aivan lapsuudenkodin vieressä sijaitseva Katajanokan puisto nimettiin maaliskuussa 2014 Tove Janssonin puistoksi. Puisto sijaitsee aivan Uspenskin katedraalin kupeessa.

Tämä tyttö ei väistä tai pelkää missään. Hän juhlii ja riehuu tai on ikävssään. Hän siitä niin tykkää ja siinä on syy. Hän on hurmaava, kiukkuinen, onnekas Myy.

  

Tove Jansson kävi koulua Korkeavuorenkadulla. Osoitteessa Korkeavuorenkatu 23 sijaitsee nykyisin Designmuseo. Tove ei pitänyt koulunkäynnistä. Hän keskeytti koulun vanhempiensa luvalla 15-vuotiaana ja muutti Tukholmaan enonsa luokse, missä hän aloitti opinnot Tukholman taideteollisessa oppilaitoksessa.

Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa?  (Pikku Myy)

Nuori Tove Jansson on Helsingissä läsnä isänsä veistoksissa. Kaisaniemen puistossa sijaitseva 2,5 metriä korkea Concolvius-patsas on seissyt puiston vesialtaan läheisyydessä vuodesta 1931.

Täytyy lähteä, että voi tulla takaisin. (Muumipappa)

Tove Jansson palasi Suomeen 1933 ja aloitti Taideyhdistyksen piirustuskoulun eli Ateneumin. Tove opiskelija maalariluokalla 1933-1936. Opiskeluaika Ateneumissa oli Tovelle ristiriitaista. Taidemaailmassa pyrittiin muuttamaan vallinneita arvoja. Oppilaat osoittivat mieltään eroamalla koulusta lyhyiksi ajoiksi. Tovekin piti taukoja. Vuonna 1035 hän jätti koulun ja ryhtyi Sam Vannin yksityisoppilaaksi. Sam Vanni, alkuaan Besprosvanni, oli Toven rakastettu, opettaja, esikuva ja ystävä.

Minun kotini oli vain kolo, mutta minä viihdyin siellä. Tosin filosofista on yhdentekevää viihtyykö hän vai ei - mutta se oli hyvä kolo joka tapauksessa. (Piisamirotta)

Osoitteeseen Eteläesplanadi 22 sisäpihalle pystytettiin 1941 suihkukaivo ja sen yhteyteen hieman yli metrin korkuinen Merenneito-patsas. Tove toimi merenneidon mallina. Nyt sisäpihalla on muun muassa intialaisen ravintolan terassi.

Sinä olet kummallinen lapsi. Siitä voit olla varma, sanoi pikku Myy

Kolmas Helsingissä oleva patsas, jossa Tove Jansson on toiminut mallina, on vuonna 1942 Ravintola Kappelia vastapäätä pystytetty Leikki II/Aallottaria. Runsaan metrin korkuisen veistoksen suuremman merenneidon mallina toimi Tove Jansson. En ole ennen kiinnittänyt patsaaseen huomiota ja se onkin vähän piilossa. Kappelilta katsottuna se sijaistee Espan lavan oikealla puolella. Toinen Faffan patsas on lavan toisella puolella.

Eihän sitä aina ehdi olla ystävällinen ja seurallinen.  Ei yksinkertaisesti ehdi. (Nuuskamuikkunen)

Ullanlinnankadun ja Kasarmikadun kulmakorttelissa (Ullanlinnankatu 1), tornihuoneistossa on Tove Janssonin pitkäaikainen ateljee ja koti. Hän asui ja työskenteli siellä vuodet 1944-2001 eli kuolemaansa saakka. Tove Janssonin elämänkumppanilla, taidegraafikko Tuulikki Pietilällä oli samassa talossa oma ateljee. He kulkivat toistensa luokse talon ullakon kautta.

Ajatella, miten yksinäinen sellainen on, jota kaikki pelkäävät. (Muumipeikko pyrstötähdestä)

Kasarmikatu 23 on osoite, josta muumien maailmanvalloitus alkoi vuonna 1959. Talossa toimi tuolloin Lilla Teatern, jonne Tove Jansson kirjoitti muumeista näytelmän. Mumintrollen i kulisserna -näytelmässä Muumipeikkoa esitti Lasse Pöysti. Näytelmästä ja myöhemmin muumeista tuli menestys Ruotsissa.

Minä vaelsin koko yön läpi tuntemattoman synkän maiseman. En uskaltanut pysähtyä lepäämään, en uskaltanut edes vilkaista sivuilleni. Pimeässähän saattoi nähdä mitä tahansa. (Muumipappa)

Juhlavuonna Tove Jansson on esillä monella tapaa. Tove Jansson näyttelyitä on useita. Ateneumin juhlanäyttelyyn ehtii vielä hyvin ja näyttely löytyy myös Porvoosta ja Loviisasta.

Hän ei osaa suuttua," sanoi Pikku Myy. Se hänessä on vikana.

Näyttely esittelee monipuolisesti Tove Janssonia taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana. Ateneumin näyttely kattaa Janssonin tuotteliaan uran kaikki vaiheet; maalaustuotannon aina 1930-luvun surrealistishenkisistä teoksista 1950-luvun modernismiin ja 1960-70 -lukujen abstraktimpaan ilmaisuun, Garm-lehden oivaltavan satiiriset sodanvastaiset kuvitukset, julkisiin tiloihin valmistuneet monumentaalimaalaukset sekä muumihahmot tarinoineen. Näyttelyn on kuratoinut Tuula Karjalainen.

Tove Jansson oli taiteilijana paitsi laaja-alainen, myös tavattoman ahkera. Yhden kiinnostavan osan Tove Janssonin tuotannosta muodostavat muotokuvat ja etenkin omakuvat. Tämä omakuva on tehty vuonna 1975.

Minä en halua semmoisia ystäviä, jotka ovat kilttejä mutta eivät yhtään välitä toisista, enkä semmoisia jotka ovat sen takia kilttejä ettei heidän tarvitsisi tuntea itseään epämiellyttäviksi. Enkä semmoisia jotka pelkäävät. Minä haluan jonkun, joka ei ikinä pelkää ja joka välittää toisista, minä haluan äidin! (Homssu Tuhto)

Juhlanäyttelyssä ovat esillä myös muumit. Muumitarinoiden kuvitusten ja niiden luonnosten ohella Ateneumissa nähdään parikymmentä kolmiulotteista kuvaelmaa, joista suurimman osan Tove Jansson on rakentanut yhdessä Tuulikki Pietilän kanssa. Kuvaelmissa muumien laajennetun ydinperheen seikkailut ja tapahtumat heräävät henkiin. Näitä ihan mahtavia kuvaelmia on esilä myös Tampereen taidemuseon Muumilaaksoon. Amigurumipajan jänis vieraili siellä keväällä. Kannattaa käydä!

Seuraavana keväänä minun on herättävä ennen muita, sanoi äiti. Silloin saa olla hetken rauhassa ja tehdä mitä haluaa.

Ateneumin näyttelyssä ovat esillä Tove Janssonin kirjojen kuvitukset. Muistatko, mistä kirjasta tämä on?

Elämä on kuin virta. Jotkut purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti.

Tove Jansson teki 1940-1950 luvuilla yksitoista suurta monumentaali- eli seinämaalausta. Niistä kaksi on esillä Atenumin näyttelyssä: ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen seinällä olevat upeat Juhlat kaupungissa sekä Juhlat maalla.

Tove teki seinämaalauksia ravintoloihin ja ruokasaleihin sekä lapsille tarkoitettuihin paikkoihin. Isot monumenttaalimaalaukset olivat Tove Janssonille tärkeitä toimeentulon kannalta. Hän ei halunnut opettaa, vaan työskenteli mieluummin yksin.

Nämä kaksi maalausta ovat Haminan Seurahuoneen Marskin salissa. Haminan kaupunki tilasi Tove Janssonilta kaksi seinämaalausta 1952 seuraavana vuonna vietettävien 300-vuotisjuhliensa kunniaksi.

Hiutale toisensa jälkeen laskeutui hänen lämpöiselle kuonolleen ja suli. Hän katsoi ylöspäin ja näki niiden leijuvan kasvojaan kohti. Näinkö se käykin", mietti Muumipeikko. Ja minä kun luulin, että lumi kasvaa alhaalta päin.

Seinämaalaukset kuvaavat merellistä maailmaa ja historiallista mielikuvitus-Haminaa. Ravintolan toiseen kerrokseen, ehkä hieman unohduksiinkin jääneitä, Hamina-aiheisia teoksia pääsi ihailemaan Tattoo -viikolla. Tavallisesti Haminan kaupungin omistamia, salin päätyseiniä peittäviä 5,50 metriä leveitä ja 1,40 metriä korkeita seinämaalauksia pääsee katsomaan vain tilauksesta.

Kuuluisuushan on ikävintä mitä on, Juksu sanoi. - Aluksi se on ehkä hauskaa, mutta sitten se tuntuu aivan tavalliselta ja lopulta siitä voi pahoin. Aivan kuin karusellissa ajaminen.

Molemmista maalauksista löytyy pieni muumi. Pieniä muumeja kannattaa etsiä myös muista Toven seinämaalauksista.

Jokaisesta laineesta, joka kuolee rantaa vasten, syntyy pieni laulu johonkin näkinkenkään.

Toisesta Haminan maalauksesta löytyy myös alkumyy.

Isoja seinämaalauksia löytyy myös Helsingistä Auroran sairaalasta ja Kotkasta lastenkulttuurikeskuksesta sekä muun muassa Teuvan kirkosta, missä on ainoa Tove Janssonin tekemä alttaritaulu.

Osaatko sukeltaa silmät avoimina? kysyi Muumipeikko. Osaan, mutta en tahdo, Nipsu vastasi. Eihän sitä koskaan tiedä mitä siellä alhaalla sattuu näkemään.

Tove Janssonin muumeihin voi tutustua myös Naantalin Muumimaailmassa. Amigurumipaja vieraili Naantalissa elokuun alussa. Sininen muumitalo on hauska paikka.

Kukaan ei ollut levoton, ja se oli hyvä juttu. He olivat päättäneet, etteivät olisi koskaan levottomia toistensa takia; siten he antoivat toisilleen hyvän omantunnon ja niin paljon vapautta kuin mahdollista.

Muumimaailmassa voi tutustua Tuutikin uimakoppiin ja Drontti Edvarttiin. Tuutikin esikuvana muuten oli Toven elämänkumppani Tuulikki Pietilä. Tuutikki syntyi kirjaan Taikatalvi. Tuolloin Toven elämänkumppanuus Tuulikki Pietilän kanssa oli vasta alussa. Hänet on helppo tunnistaa Tuutikin esikuvaksi jo ulkonäöstä.

 

Monella muullakin muumien hahmolla on esikuvansa. Toven äiti Ham on Muumimamman esikuva ja Tove Janssonin alter ego on muumipeikko. Nuuskamuikkunen puolestaan syntyi Janssonin ja Atos Wirtasen seurustellessa.  

Näin kuuluisi olla: ensin pitää piilossa salaisuutta, sitten äkkiä yllättää sillä toiset.

Muumimaalmassa voi kohdata Muumipapan...

Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu. (Muumipappa)

... ja Muumimamman.

Muumimaailman tämän kesän teemana on Leikki elää. Eläköön!

Tuli yö ja suuret tähdet, ja hemuli rakasti yhä puutarhaansa. Se oli suuri ja salaperäinen, siellä saattoi eksyä - mutta mitä siitä, siellähän oli koko ajan kotona.

Tove Jansson oli paitsi maalari, myös kirjailija. Hän on käännetyin suomalaiskirjailija: muumikirjoja luetaan yli kolmellakymmenellä kielellä. Lisäksi Jansson kirjoitti aikuislukijoille. Jansson kirjoitti 1930-luvulla myös novelleja aikakaus- ja joululehtiin. Niiden lisäksi päivälehdissä julkaistiin impressionistisia matka- ja taidepakinoita. Hän kuvitti tekstinsä itse.

Vuonna 1972 ilmestynyt Kesäkirja sopii kesään ja muistuttaa, että Tove Janssonille meri oli tärkeä. Muumikirjoista vuonna 1977 ilmestyneessa Vaarallinen matka -kirjassa on upea kuvitus. Toiseksi viimeisen muumikirjan kaikki alkuperäiset kuvitukset ovat Tampereen taidemuseon Muumilaaksossa. Vuonna 2014 Arabialla on myynnissä Toven juhla -niminen astiasarja, jonka kuvitus pohjautuu Vaarallinen matka -kirjaan.

Ja onhan sn sen oltava totta, koska näyttää paljon siistimmältä, kun tiskit ovat piilossa sängyn alla seuraavaan sateeseen asti.

Myös muut ovat kirjoittaneet muumeista. Sirke Happosen Muumiopas (2012) käy läpi kaikki muumikirjojen hahmot ja niiden nykypäivän vastineet. Tunnistin itseni parhaiten poikkeavasta hemulista eli yhdestä hemularadalta horjahtaneesta. Kenties minun alter egoni on Vaarallisen juhannuksen naishemuli. Tämä hemuli virkkaa jatkuvasti tunteakseen olonsa turvallisemmaksi ja päästää serkkunsa vanginvartijahemulin vangit vapaaksi kestittyään niitä ensin kakuilla, mehulla ja teellä.

Omaa muumihahmoaan voi myös selvittää Ateneumin testillä.

Tovesta itsestään voi lukea useista elämänkerroista. Niistä uusin on Tuula Karjalaisen kirja Tee työtä ja rakasta. Kirja on kiinnostava ja avaa Toven elämää ja tuotantoa laajasti. Kirjassa on runsaasti kuvia.

Ymmärrättehän, tahdon päästä selville, noudattaako meri jotain j ä r j e s t e l m ä ä vai tekeekö se aivan miten sattuu...se on tärkeätä.

Muumimukien kuvat on tehnyt Tove Slotte.

Toven muumihahmot on löytäneet tiensä kauppoihin laajasti. Pienet muumifigurit ovat mainioita.

Ja minä löysin sellaisen, joka alkaa L:llä ja päättyy A:han! Ja jossain keskellä on U ja O ja L, mutta enempää en sano! (Nipsu) 

Iittalan muumimukien lisäksi Muuralla on laaja sarja emalista tehtyjä mukeja, kattiloita ja kannuja.

Se [pyrstötähti] lähestyy. Maailman lapset voivat valittaa ja pelätä, mutta filosofi ei koskaan. (Piisamirotta)

 

Kun Tove Jansson täytti 80-vuotta, häneltä kysyttiin haastattelussa, miten hän arvioi mennyttä elämää Hän totesi saaneensa elää jännittävän ja värikkään elämän. Tärkeintä elämässä oli ollut työ ja sen jälkeen rakkaus.

 

Tove Jansson menehtyi 87-vuotiaana syöpään. Tove Jansson on haudattu Hietaniemen hautausmaan vanhalle puolelle (alue 15, linja 10). Hautausmaan hyvät kartat auttavat löytämisessä. Hautakivi on korkea paasi ja sen päässä leikkii lapsi.   

Ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota. 

Huikea, rohkea ja tuottelias nainen.

Tove Janssonin syntymäpäivää kannattaa juhlia. Tässä muutama vinkki:

• Tove Jansson tykkäsi juhlista eli hipoista, joita hän järjesti kotonaan. Tuo maljakkoon auringonkukkia tai keltaisia ruusuja. Nosta malja olutta tai ota snapsi. Laita jatsia soimaan ja tanssi.
• Käy Tove Janssonin elämään liittyvissä paikoissa. Näiden yllä olevien lisäksi niitä on paljon lisää.
• Katso Tove Janssonin elämään liittyviä ohjelmia, kuten Muumilaakson vanki, Boheemi taiteilijailta Toven ateljeessa ja Tove ja meri. Voit myös katsoa Muumilaakson tarinoita.
• Kuuntele Tove Janssonin sanoittamia lauluja. Toven ainosta rakkauslaulusta, Syyslaulusta, on hyvä aloittaa. Alkuperäisin ruotsinkielisin sanoin sen lauloi Bo Andersson.

Mitä järkeä on antaa suklaata lahjaksi. Minä ainakin söisin suklaat itse. (Nipsu)

 

Oikein hyvää Tove Janssonin syntymäpäivää!

 

***

 

Muumipeikko ja Niiskuneiti on tehty netistä löytyneellä ohjeella, joka ei ole enää saatavilla. Ohjeessa Muumipeikko on vaaleansininen ja Niiskuneiti vaaleankeltainen. Tämä ohje näyttää hyvin samankaltaiselta.

 

Muumeista löytyy monia ohjeita. Suomenkielinen Laura von Knorringin kirja Mukavat Muumiamigurumit ilmestyi 2012. Kirja sisältää ohjeet Muumipeikkoon, Niiskuneitiin, Muumimammaan, Muumipappaan, Niiskuun, Nipsuun, Pikku Myyhyn, Nuuskamuikkuseen, Hemuliin, Haisuliin ja hattivatteihin.

 

Minun muumini on tehty Catania-langasta 3,5mm koukulla ja niillä on 12mm turvasilmät, joista Muumipeikolla on siniset reunat ja Niiskuneidillä ruskeat reunat. Näiden pienten muumihahmojen korkeus on 12,5cm.