Kevätaurinko hellii pientä ankkaa

Kevät on ihana asia. Aurinko on ihana asia. Ja ihanaa on sekin, että valokuvissa on taas värit. Aurinko tuo ne esiin.

Pieni ankka pääsi tänään jääkävelylle meren jäälle ja Tervasaareen. Ihmisiä oli paljon kävelemässä ja hiihtämässä.

Siispä myös me nautimme auringosta ja valosta.

Tämä pieni ankka on tehty joululahjakirjani ohjeella. Kirjan nimi on Zoomigurumi. Siihen on koottu 15 amigurumiohjetta 12 eri suunnittelijalta.

Tämä ohjeen on suunnitellut Little Muggles. Merimiesankalla on tietenkin merimieshuivi kaulassaan.

Jalat kohti aurinkoa. Minun pieni ankkani on tehty tutusti Schachenmayrin Catania-langasta 3,5mm koukulla ja sillä on 9mm turvasilmät. Ankan korkeus pohjasta hatun laelle on 15 cm.

Huivin lisäksi merimieshattu tuovat ankkaan hauskoja yksityiskohtia.

Kun ottaa valokuvia melkein keskellä Helsinkiä takanaan Katajanokan talot, saa kuvaamiselle yleisöä. Ankan kanssa kuvattavana oli kaksi muutakin amigurumia. Ne pääsevät blogiin myöhemmin.

Kannattaa tutustua osoitteeseen amigurumipatterns.net. Tämä ohje ja kirja ovat  sieltä. Sieltä löytyy paljon lisää kivoja ohjeita.

Yksi varis vain

Keväinen aamuaurinko sulatti ikkunaluukun pielen lumet melkein kokonaan pois. Jazz-varis istahti aurinkoa ihmettelmään. Yksi varis vain. Ehkä se saa pian seurakseen kavereita.

Minulta on kyselty, mistä löytyy suomenkielisiä amigurumi-ohjeita. No tästä löytyy. Jazz-varis on tehty Anu Kosken ohjeella. Eikä tässä kaikki. Ohje löytyy netistä maksutta. Huippua, että välillä löytyy tosi kivoja maksuttomia ohjeita.

Kannattaa huomioida, että ohjeen logiikka poikkeaa hieman tavallisesta. Ohjeen alussa on perusympyrän ohje, joka tehdään kaikkien osien alkuun joko kokonaan tai osa sen kerroksista. Ja ensimmäistä kerrosta ei koskaan lasketa.

Innostuin heti tästä linnusta, sillä se on vähän erinäköinen kuin monet perinteiset amigurumit.

Ensin ajattelin, että eihän tämä nyt väreiltään näytä yhtään varikselta, mutta ehkä mustanokkainen ja jalkainen amigurumi olisi ollut tylsä.

Jazzia lintuun tuo sen hattu. Mistä lie pianobaarista tämä lintu on lentoon lähtenyt.

Se taputtaa tahtia pystöllään...

Ja tietenkin jaloillaan. Minua miellyttävät aina nämä amigurumien varpaat.

Varis on tehty Scachenmayrin Catania-langasta 3,5mm koukulla ja sillä on 9mm turvasilmät.

Päivitin muuten juuri blogini vinkit amigurumien tekoon eli ei muuta kuin virkkaamaan.

Keltainen kissa lumihangella

Keltainen kissa pääsi ulkoilemaan lumihangelle.

Talvi ei ole amigurumikuvaajan aikaa - sisällä on pimeää ja ulkona pilvistä. Pilvinen sää syö värit ja tekee kuvista ylivalottuneina. Kissan kuvista tuli onneksi kohtalaisia.

Kissa on tehty Sayjai Thawornsupacharoen ohjeella. Se on tehty Hjertegarnin Roma-langasta 4mm koukulla ja sillä 12 mm turvasilmät.

Kissan painopiste on jaloissa. Usein amigurumeilla on iso pää ja pieni vartalo. Tällä kissalla on pitkät jalat ja isot jalkaterät. Jalkojen pituus on 16 cm ja jalkaterän pituus 10cm.

Kaikkineen kissan pituus on 35 cm.

Aika rennosti se makailee aidan päällä. Ei palele.

Tosin lumi tarttui ikävästi päälakeen ja selkään ja sisään tultua piti mennä patterin päälle lämmittelemään.

Amigurumikurssi kokosi eri-ikäisiä virkkaajia

Opetin tänään, lauantaina 16.2.2013, Hankasalmen kirjastolla amigurumien tekoa yhdelletoista innokkaalle virkkaajalle. Nuorin virkkaaja pinkissä hupparissaan oli 9-vuotias.

Ja vanhimmat ryhmäläiset olivat yli 60-vuotiaita. Sukupolvien kohtaaminen puuvillalankojen lomassa.

Magic ringit tuottivat vähän ongelmia ja moni kaipasi apua tasaisin välein. Mutta tuli valmistakin. Hurraa, ensimmäinen amigurumi on valmis!

Mustavalkoinen pöllö sai pinkin nokan. Parven ensimmäinen pöllö.

Yksi virkkaaja teki työtään ilman etusormen apua. Teipatulla ja liimatulla sormella ei voinut virkata ja tekniikan joutui miettimään kokonaan uudelleen.

Mustavalkoinen sai rinnalleen kaksi seuraavaa kaveria.

Ryhmän pienimmän amigurumista tuli persoonallinen söpöläinen.
Kurssi oli hyvä osoitus siitä, että jokainen oppii tekemään amigurumin. Vaikka ei ensin osaisi edes pitää virkkuukoukkua on noin viiden tunnin päästä valmista. Ei muuta kuin tekemään vaan.
Lisää pöllöistä ja pöllöjen tekemisestä täältä.

Koira katselee talviselle merelle

Tule jo kevät, tule pian! Ei enää enempää lunta.

Tämä koira on 15 cm pitkä ja 8 cm korkea - tai matala. Se on tehty Amy Gainesin ohjeella.  Lanka on taas tuttua Schachenmayrin Cataniaa, koukku 3,5mm ja silmät 9mm.

Pieni, nopea ja helppo koira on mukava vaikka välipala-amigurumina. Ja mukava kaveri ottaa mukaan.

Onhan tämä talviaamukin ihan kiva, mutta kesäaamu olisi kyllä mukavampi tuumii koira, ja katselee kaihoisana jäässä olevaa Helsingin kauppatorin edustaa.

Talviaamun mehiläinen

Talviaamuna Kauppatorin rantaan lennähti pienen pieni mehiläinen. Pakkasessa ja lumen keskelläkin hymy on herkässä.

Mehiläisen ohje on Shannen C:n. Mehiläinen on tehty Schachenmayrin Catania-langasta 3,5mm koukulla. Mehiläisellä on 9mm turvasilmät. Ohjeessa mehiläisen tummat raidat on tehty ruskealla, minun omani mustalla.

Päälaelta jalanpohjiin mehiläinen on 16,5 cm korkea.

Ohjeessa mehiläisen tuntosarviin ja laitettu puhelimen johtoa - minulla ei sellaista ollut. Niinpä sarvet sojottavat mihin suuntaan milloinkin.

Aika hauska siipien tekemisen tapa. Voi hyödyntää muuallakin. Hiukan täytettä tekee hauskan efektin.

Ja hauskaa oli mehiläisen kuvaaminenkin. On ehkä vähän hulluutta kyykkiä kuvaamassa pientä virkattua lelua kekellä aamuista Helsingin kauppatoria. Pari turistia hiukan ihmetteli, mitä tuo oikein puuhaa. Ja minä olin vaan matkalla työkokoukseen...

Pieni possu vaahteranlehdillä

Joulu lähestyy. Ja possuthan liittyy jouluun, eikö. Tämä possu on kuvattu syksyn keltaisilla lehdillä Kallion kallioilla. Vähän huolestuneena joulun lähestymisestä.

Possun ohje on Teri Crewsin. Possu on ohjeessa huolestunut, enkä minäkään laittanut sille hymysuuta.  

Possu on 27 cm korkea ja sillä on 9mm turvasilmät. Possu on tehty Hjertegarnin Roma-langasta.

Rentona pötköttää ja näyttää joululle niin vatsansa...

... kuin selkänsäkin. Jees selvittiin!